2.4 TOIMINTA—LENNOKKILEIRIT


Kuluneella kaudella MILE r.y. toimi kokoonkutsujana kolmelle eri lennokkileirille, jotka pidettiin Jämillä kesä-, heinä- ja elokuun alkupäivinä. Leireillä oli mukana vaihtelevalla miehityksellä harrastajia MiLe r.y.:stä sekä Espoosta ja Turusta.

Leirien päätavoitteena oli rinnelennätys Jämin hyvään kuntoon raivatussa rinteessä ja nyt tuulen suunta oli oikea ja rinnetiimaa kertyi mukavasti itse kunkin liidokkikalustolle. Sähköliidokit pääsivät myös omaan elementtiinsä eli ilmaan ja iltahämärissä otettiin "park-flyerit" eli puistolennokit esille ja saman tien taivaalle.

Jämillä saimme myös seurata alamme tosi ammattilaisten toimintaa: tulimme kuin tilauksesta nähneeksi puolustusvoimien Ranger- tiedustelulennokin kumiköysiavusteisen startin kuorma-autoon kiinnitetyltä kiskolta ja laskun lähes täydellisessä pimeydessä.

Leirillä tapasimme muita harrastajia ja "teknisessä" saatoimme katsella heidän lennokkejaan.
Joka ilta viritimme laavulle makkaranpaistonuotion, jonka ääressä jutustellen illat menivät turhankin nopeasti. Saunominen oli itsestään selvä ohjelmanumero kullakin leirillä.

Tässä yhteydessä vielä lienee syytä mainita parin kerhomme aktiivilennättäjän lennättyssessio helteisellä Pistohiekan lentopaikalla, jonka termiikit eivät tälläkään kertaa pettäneet, nosto näytti olevan "päällä" koko ajan.

2.3 TOIMINTA—SUONSAAREN LENNOKKIKENTTÄ

Suurimmat ongelmat lennätyspaikalla ovat alueen voimakas pensastuminen ja kiitotien tupastuminen. Edellisen torjumiseksi pidettiin loppukesästä -06 talkoot: kaksi yhdistyksemme jäsentä käytteli parina helteisenä päivänä raivaus- ja moottorisahaa ja vesuria. Verenvuoda tukselta ja epätoivoiselta uupumukselta ei vältytty - puhumattakaan mustuneista varpaankynsistä ym. vaivoista. Tämän savotan tuloksena pahimmat (lue korkeimmat) pajupensaat, jotka olivat uhkaamassa laskeutuvien lennokkien reitillä, saatiin kaadetuiksi. Maantien ja lennokkikentän välisellä alueella rehottavaa pusikkoa ja puustoa raivattiin noin 30 metrin matkalta. Lennätysalue niitettiin vain kerran koko kautena, mutta se oli täysin riittävää, koska kuivuudesta johtuen ruoho kasvoi heikosti menneenä kesänä.          

3. MIKKELIN LENNOKKI r.y. 25 VUOTTA


Merkkipäivää juhlittiin ensimmäisen kerran heinäkuun alussa Jämin leirillä. Iltanuotiolla läsnäolevat perustajajäsenet kertoivat yhdistyksemme perustamisvaiheista mielenkiintoisesti ja muitakin vaiheita 25-vuotistaipaleeltamme muistettiin naurussa suin. Joimme kerhomme kunniaksi useita maljoja helmeilevää Pommacia muovipikareista - ja suuri finaali oli Soininharjun tuulisella laella puolen yön jälkeen, jossa kilistelimme vielä kerran valokuvaajan ikuistaessa tapahtuman.

Virallisempi juhlinta oli 14.10.2006. Päivä alkoi lennätyksellä ja makkaran paistolla Suonsaaren lennokkikentällä. Sitten piipahdettiin kerhotiloissa ja jatkettiin muistelutilaisuudella hotelli Cumuluksen kokoustiloissa, jossa katseltiin kerholaisten vuosien mittaan ottamia valokuvia. Tilaisuuteen oli saapunut ilahduttavan monia entisiä ja nykyisiä yhdistyksemme jäseniä.


MILE r.y.:n JOHTOKUNTA           

Mikkelin Lennokki Ry

1.YHDISTYKSEN NYKYTILANNE


Loppuvuodelle -05 ja alkuvuodelle -06 oli leimaa antavaa toiminnaltaan vireän ja taloudeltaan hyvin hoidetun MILE r.y.:n "paperisodan" elvyttäminen ja ajan tasalle saattaminen. Kerhon johtokunta on kokoontunut säännöllisesti pohtimaan esille tulleita kysymyksiä ja sääntömääräiset kokoukset on pidetty ajallaan.
Voidaankin sanoa, että loppuvuodesta -05 asetettu tavoite yhdistystoiminnan aktivoimisesta on saavutettu.            

2.2 TOIMINTA— KERHOTILAT


Keväällä ja alkukesästä -06 kerholla siivottiin ja raivattiin tilaa rakentelupöydille ja kokoustettiin. Lienee seurausta edellisistä, että loppukesästä ja nyt syksyllä jäsenistömme alkoi jälleen kokoontua kerhoiltojen merkeissä tiistaisin alkaen klo 18.00. Näiden kokoontumisten aikana on jutusteltu, raivattu edelleen hylättyä kalustoa pois, suunniteltu yhdistyksemme tulevaisuutta ja - mikä tärkeintä - harrastettu lennokkien rakentelua. Tällä hetkellä mm. yhtä sähköliidokkia modifioidaan. Toisen konstruoiminen rakennussarjasta on alkuvaiheessaan ja opetuskaluston huolto on jo hyvällä alulla.        

2.1 TOIMINTA— LENNÄTYS

Lennätystoiminta alkoi heti tammikuun alussa -06 ja jatkui lokakuun loppupuolelle. Talvella ja keväällä lennätettiin järvien jäillä, mm. Korpijärvellä ja Päällikköjärvelllä ja lumien lähdettyä siirryttiin Suonsaaren lennätyspaikalle. Vallitsevana kalustona olivat sähkömoottorilla varustetut yli 2-metriset RC-liidokit. Jonkin verran lennätettiin myös ns. puistolennokkeja, niissäkin voimanlaitteena sähkömoottori.


Lämmin ja kuiva kesä tarjosi erinomaiset olosuhteet lennätykselle ja niinpä sähköliidokeilla, joiden moottorien käyntiaika on 4 - 5 min., eivät lentoajat puolesta tunnista vajaaseen tuntiin olleet harvinaisuuksia. Usein nosto vei lennokin lennättäjän vastaan pyristelemisestä huolimatta niin korkealle, että hukkaan lentäminen oli uhkaamassa.

Ilmakuvaustoimintaa sähköliidokkiin asennetun digi-kameran avulla on jatkettu ja kehitelty, menetelmiä on hyödynnetty jopa ansaitsemismielessä (kuva alla Mikkelin sataman kalamarkkinoilta).

Toimintakertomus 2006

Muut toimintakertomukset vuosilta 2008  2009 2010 2011 2012